Haaha, leivoin. :D Itse asiassa kyllä jo aikoja sitten, mutta laitoin nyt kuvia noista muffineista. Sisällä on omenaa ja kanelia, ihana makuisia olivat, vaikka itse sanonkin. Ainut asia mikä niissä huolestutti oli se, että tuohon päälle pulppusi sitä taikinaa kun ne paistuivat uunissa. o___o" No jaa, ei se toivottavasti ollut mitenkään vaarallista. Nimittäin jos oli... olen myrkyttänyt aika monta ihmistä (itse taidan olla mystisesti immuuni).
Tässä on... tai no joo.
Saanko esitellä teille rakkaimman pehmoleluni? Hänen nimensä on Minkki ja hän on ollut minulla varmasti ainakin kymmenen vuotta, kestänyt kärsivällisesti sen että nukun kirjaimellisesti hänen päällään, kastunut kyynelistä ja lohduttanut minua kun kaikki muu menee... niin, nätisti sanottuna päin mäntyä. Kumartakaa häntä - ei, älkää. Hän nimittäin vihaa sitä että häneen kiinnitetään liikaa huomiota, pysyttelee ressukka mielummin sänkyni nurkassa ja seurailee maailman virtaamista ohitse. Niinpä olen peittänyt hänet osittain tuolla kutimella, josta muuten on tulossa jonkinlainen kynsikäs/irtohiha.
Toinen pehmolelu. Hän on rutkasti nuorempi kuin Minkki, eikä ole vielä oikein saanut tilaisuutta kotiutua. Ressukalla ei ole edes nimeä vielä, olen menettänyt kyvyn nimetä pehmoleluja hyvin sitä mukaa kun ikää on karttunut. Ehdotuksia saa ladella.
Jo aikaisemmin esitellystä kutimesta vielä kaksi kuvaa, kuten huomaatte, ja tällä kertaa sitä on tehty enemmän kuin yksi tai kaksi kerrosta. :D Ja salamalla saa todella hienoja efektejä.
Ja minähän tein tuon tumman kohdan tuonne tarkoituksella.
...Hiljaa siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Puhu äänellä jonka kuulen, sanoilla jotka ymmärrän.